Petin teidät. Kirjoitankin lisää, vaikka kökin yhä Länsi-Afrikan uumenissa. Keskiviikkona lähdettiin ajelemaan trotrolla pitkin rannikkoa kohti Denua. Kylässä hengailimme kaksi yötä ja siinä sivussa tsekkasimme Finlandia-klinikan, jonka omistaa tohtori Pual Nelson Nkegbe kyltin mukaan. Kyseinen lastenkirurgi on asunut Suomessa yli 30 vuotta ja työskennellyt TYKS:ssä, Mehiläisessä ja Raumalla. Kävimme myös katsomassa kehitysvammaisten työelämään valmentavaa koulua. Siellä ne vetelivät kangaspuilla upeita kente-suikaleita ja ompelivat kynnysmattoja, eikä joillakin ollut edes sormia. Koulun johtaja oli kovin kummissaan, kun kerroin hallitsevani viittomakielen lisäksi lukemisen ja kirjoittamisen ja nekin useammilla kielillä. "Raise the awareness", hoen itselleni, kun tulee eteen tuollaisia tapauksia. Joskus tekisi mieli vain olla hiljaa ja ehkä vähän kuolata. Olla vain tyhmä. Eikä aistivammainen, joka on vaivastaan huolimatta selviytynyt elämässään urheasti.
"Hyvä sirkusyleisö; saanen toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi illan spesiaalinumeroon. Uskokaa tai älkää, tässä hän viimeinkin on! Elävä kuuro, joka valmistui tavallisesta lukiosta, ja on ylioppilas! Eikä siinä kaikki, hän jopa sai hyvät arvosanat! Antakaa oikein raikuvat aplodit tälle kummajaiselle! Ai mitä? Raikuvat? Hehhehh, niin no. Öhöm... Seuraavaksi saanen esitellä seitsenpäisen yksisarvisen suoraan Borneon sademetsistä!"
Denun jälkeen vaihdoin matkaseuraa ja jatkoin matkaa rajan yli Togon pääkaupunkiin Lomeen. Siellä viihdyimme viikonlopun ja tänään lähdimme takaisin Accraan. Ghanassa "Jesus is alive", Togossa "Jesus est la vie". Hotellin vessassa oli bidee ja kylpyamme! Annoin siis eilen itselleni luvan vajota lämpimään kylpyyn ja lillua siinä niin kauan kuin huvitti. Patonkeja vedin napaani kiitettävän useita sekä nautin baobab-jäätelöä. Kauheaa kuraa! Kaiken kaikkiaan reissu oli loistava, vaikka siihen mahtuikin espanjankielisen lehden selailua sairaalassa erään seurueemme jäsenen malariaepäilyn takia. Tänään kun olimme lähdössä rajalle takaisin Ghanaan, päätimme ottaa mopokyydit. Ai että se oli hurrrrjan hauskaa! Sai viilettää pitkin rantabulevardia, jota koristi rivi kookospalmuja sekä hiekkaranta ja sininen Atlantti kera valkoisten vaahtopäiden. Togoon voisin palata, kunhan osaisin ranskaa enemmän...
Bienvenue au Togo,
mademoiselle Edith Piaf (eka ranskalainen nimi, joka tuli mieleen)
P.S. Kerron usein irrelevanttia tietoa
P.P.S. Irrelevantti tarkoittaa epäolennaista
P.P.P.S. Se ei ollut malaria
P.P.P.P.S. KOLME PÄIVÄÄ
P.P.P.P.P.S. Luin Piin elämän! Nyt olen sivistynyt
maanantai 15. huhtikuuta 2013
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Se oli siinä, melkein
Minulla on ilmoitusluontoista asiaa: minä palaan kotiin yhdeksän päivän päästä, periaatteessa. Oikeasti olen kotona vasta yhdentoista päivän päästä. Tulkaamme siis tuolloin yhteen ja iloitkaamme harhailevan sieluraasun paluuta juurilleen. Vitsi vitsi, sulkeudun rakkaaseen vanhaan kämppääni marimekkopöytineen luultavasti kahdeksi päiväksi. Pitää ensin opetella vetämään tappofarkut jalkaan ja käyttämään tavallista suihkua. Sellaista, jolla voi itse säädellä veden lämpötilaa. Niin, en myöskään tiedä, saanko housut ylipäätään jalkaani vai ovatko kauniin ruskeat pikkuisenkarvasääreni jo immuuneja pitkälahkeisille vaatteille. Ehkä aloitan uuden kevätmuodin, jonka olennaiset elementit ovat likaisen väriset vaaleat minishortsit ja hikisen oloinen toppi. Erittäin tärkeitä ovat myös varvassandaalit sekä hikipyyhe. Oikeasti, täällä myydään hikipyyhkeitä ja moni vetelee niitä pitkin naamaansa keskittyen erityisesti nenän ja ylähuulen väliseen alueeseen (Onko sille omakin nimi? Koitin googlata, mutta löysin sen sijaan tällaisen faktan: 0,5 sentin pituinen väli on kuuma, yli 1 cm on turn off. Koskee vain naisia).
Toinen ilmoitusasia: tämä on hyvinkin mahdollisesti viimeinen blogikirjoitukseni pimeässä Afrikassa. Täällä muuten mustenee täysin iltaseitsemään mennessä ja aamukuudelta elämä voittaa jälleen kerran, sitten aamupala ja rooibostee kutsuukin. Päätin, etten osta nettiaikaa lisää, koska olen kuitenkin huomenna lähdössä viiden päivän reissuun, mikä tarkoittaa vaivaisia neljä päivää kotona ja minä todella toivon, että olen sen verran vapaa Facebookista ja iltalehti.fistä keksiäkseni muuta tekemistä pimeiksi hetkiksi. Noiksi pelottaviksi, yksinäisiksi hetkiksi...Tässä kohdassa veljeni astuu jälleen kerran kuvaan! Kiitos ja kumarrus sille, joka latasi siskorievulleen The Big Bang Theoryn kaudet 4 ja 5 vaihtelevantasoisilla ja -kielisillä tekstityksillä. Katsoin myös pari päivää sitten American History X:ää ja lähes pillahdin itkuun. Maailma on niin kovin paha, paha, paha, ja se Danny oli niin kovin lutuinen.
Tänään olen ollut ahkera ja tehnyt paljon vapaaehtoista työtä. Olen auttanut yhtä oppilasta kirjoittamaan kirjeen (Nepa, se on sinulle!) ja saattanut lopultakin loppuun Nepan ja minun aloittaman päivämääräkalenteritekeleen. Olen siivonnut ja tyhjentänyt puolet huoneestani, ensi viikolla tulee nimittäin uusi asukki. Olen myös pakannut tuliaisia laukkuuni ja aprikoinut, pitäisikö lähettää konttina Suomeen. Niitä tuntuu olevan välillä liikaa ja välillä liian vähän ja välillä ne vain ovat tyhmiä.
Kirjoittaminen on rankkaa, minä lopetan nyt Neiti Kevät-sanoilla (haluan osaltani auttaa teitä poloisia jouduttamaan kevään saapumista ja ehkä saman tien kesänkin). Minä muuten sanoin lokakuussa ensilumen tultua, että tästä tulee puolen vuoden talvi. On välillä rasittavaa olla aina oikeassa.
Hän on täällä taas
kuinka sua kaipasin
täällä taas
talven yli odotin
ja täällä taas
neiti kevät on tullut kaupunkiin
Murtuu huulet kylmän talven
kaiken alkaa hän uudelleen
jostain kuulen tutun laulun
hänen tiedän taas palanneen
Keväisin terveisin,
lentävien muurahaisten ja muiden ötököiden tappaja
P.S. Meidän kissa nimeltään Tikru on seinähullu. Täällä on kylmimmillään ehkä 28 astetta, ja sittenkin tämä skitso makoilee ikkunan vieressä juuri siinä, johon auringonvalo osuu. Jos käteni laittaisin samaan kohtaan, se höyrystyisi irti.
P.P.S. Tämä on ehkä viimeinen post scriptum täällä! Wow, te olette upeita ihmisiä ja rakastan teitä kaikkia, lähettäkää tänne paljon polkupyöriä ja jalkapallokenkiä
Toinen ilmoitusasia: tämä on hyvinkin mahdollisesti viimeinen blogikirjoitukseni pimeässä Afrikassa. Täällä muuten mustenee täysin iltaseitsemään mennessä ja aamukuudelta elämä voittaa jälleen kerran, sitten aamupala ja rooibostee kutsuukin. Päätin, etten osta nettiaikaa lisää, koska olen kuitenkin huomenna lähdössä viiden päivän reissuun, mikä tarkoittaa vaivaisia neljä päivää kotona ja minä todella toivon, että olen sen verran vapaa Facebookista ja iltalehti.fistä keksiäkseni muuta tekemistä pimeiksi hetkiksi. Noiksi pelottaviksi, yksinäisiksi hetkiksi...Tässä kohdassa veljeni astuu jälleen kerran kuvaan! Kiitos ja kumarrus sille, joka latasi siskorievulleen The Big Bang Theoryn kaudet 4 ja 5 vaihtelevantasoisilla ja -kielisillä tekstityksillä. Katsoin myös pari päivää sitten American History X:ää ja lähes pillahdin itkuun. Maailma on niin kovin paha, paha, paha, ja se Danny oli niin kovin lutuinen.
Tänään olen ollut ahkera ja tehnyt paljon vapaaehtoista työtä. Olen auttanut yhtä oppilasta kirjoittamaan kirjeen (Nepa, se on sinulle!) ja saattanut lopultakin loppuun Nepan ja minun aloittaman päivämääräkalenteritekeleen. Olen siivonnut ja tyhjentänyt puolet huoneestani, ensi viikolla tulee nimittäin uusi asukki. Olen myös pakannut tuliaisia laukkuuni ja aprikoinut, pitäisikö lähettää konttina Suomeen. Niitä tuntuu olevan välillä liikaa ja välillä liian vähän ja välillä ne vain ovat tyhmiä.
Kirjoittaminen on rankkaa, minä lopetan nyt Neiti Kevät-sanoilla (haluan osaltani auttaa teitä poloisia jouduttamaan kevään saapumista ja ehkä saman tien kesänkin). Minä muuten sanoin lokakuussa ensilumen tultua, että tästä tulee puolen vuoden talvi. On välillä rasittavaa olla aina oikeassa.
Hän on täällä taas
kuinka sua kaipasin
täällä taas
talven yli odotin
ja täällä taas
neiti kevät on tullut kaupunkiin
Murtuu huulet kylmän talven
kaiken alkaa hän uudelleen
jostain kuulen tutun laulun
hänen tiedän taas palanneen
Keväisin terveisin,
lentävien muurahaisten ja muiden ötököiden tappaja
P.S. Meidän kissa nimeltään Tikru on seinähullu. Täällä on kylmimmillään ehkä 28 astetta, ja sittenkin tämä skitso makoilee ikkunan vieressä juuri siinä, johon auringonvalo osuu. Jos käteni laittaisin samaan kohtaan, se höyrystyisi irti.
P.P.S. Tämä on ehkä viimeinen post scriptum täällä! Wow, te olette upeita ihmisiä ja rakastan teitä kaikkia, lähettäkää tänne paljon polkupyöriä ja jalkapallokenkiä
lauantai 6. huhtikuuta 2013
Kinda African spirit?
13 päivää kotiinlähtöön. Olisi pitänyt eilen hehkuttaa sitä, olisi saanut kirjoittaa "kaksi viikkoa", nyt pitää tyytyä tuohon tai sitten näihin: "viikko ja kuusi päivää", "puolitoista viikkoa ja rapiat päälle" tai "vajaat kaksi viikkoa". Eivät läheskään niin hyviä...
Mulla loppuu nettiaika huomenna, enkä ole varma, tulenko ostamaan lisää ja jos niin teen, milloinkohan ehtisin. Muutenkin on postauksia(inhoan tätä sanaa, muita vaihtoehtoja?) ja sähköposteja tullut kovin harvoin eli periaatteessa ei muutosta aikatauluun. Äiti (ja muut asianomaiset), äl(kä)ä siis halje(tko) huolesta, jos minusta ei kuulu vähään aikaan. Oon viime aikoina ollut hirveän netti- ja siivoushulluuden riivaamana. Orjallisesti käyn läpi kaikki Iltalehti.fi:n viihdeuutiset ja nyt tiedän, että Lindsay Lohan valehteli olevansa raskaana, se ruoja. Tiedän myös, että Olivia Palermo on chic, ja että nyt tulee sota. En tosin ole varma, minkä maiden välillä vai onko peräti kolmas maailmansota, mutta ainakin Pohjois-Korealla on näppinsä pelissä. Sitä en tosin saanut selville viihdeuutisista, olisikin ollut aika vinkeää.
Siivoushulluus ei ole lähtöisin itsestäni, miten ikimaailmassa voisikaan olla. Se tuli korkeammalta taholta... Nyt meillä on kolmen viikon loma ennen uuden lukukauden alkua, mutta koska tulin tänne vapaaehtoistöihin, en syventämään Kambodzhan rusketusta, jota ei ole, olen viime päivät siivonnut askartelukaappeja. Tulipa kaamea virke. Kolme päivää meni kolmen kaapin siivoamiseen, enkä vieläkään ole valmis. Niille, jotka erehtyvät ihmettelemään tätä, selitykseksi: en siivoa koskaan, mutta jos kerran on pakko niin se tehdään kunnolla, hyvin perusteellisesti, liiankin tunnontarkasti. Niin että lopulta kaikkien hermot ovat riekaleina. Luulen, että pidän luennon opettajille, kun he palaavat lomalta. Luennon aiheina ovat "Kuinka pestä siveltimet öljyvärin jäljiltä" ja "Siisteys ja järjestys helpottaa elämää ja creativity-tuntien pitämistä". Ehkä myös vetoan tunteisiin selostamalla, kuinka hiki huivissa puunasin joka ikistä vesivärinappia sekä lajittelin helmet isoihin ja pieniin sekä silitettäviin.
Nyt te varmaan pohditte, puhunko tosiaan Afrikan hengestä...enpäs puhukaan.
Nyt puhun. Hehehehhe. Tänään oli erittäin mukava päivä, koska sain ahmia täytekakkua, jossa ei ollut täytettä, Pringles-sipsejä, pääsiäisrakeita ja Snickersiä. Hyvää synttäriä vielä kerran, asianomainen. Illalla lähdettiin Kokrobiten rannalle kulttuuri-iltamiin, ja itse asiassa hangatessani hyttysmyrkkyä eienää-karvasääriini ajattelin, että olisi niin mukava jäädä ja torkkua Dostojevski seuranani. Onneksi lähdin kuitenkin mukaan! Parhaimpia iltojani täällä! Show oli ihan uskomaton, oli koko ajan "vautsi"-olo. Välillä meni jopa "VAUTSIVAUHÄRREGYYD":iin ja välillä oli sellainen fiilis "...meillä on tanhua ja teillä on tota". Alkuun oli enimmäkseen musisointia rummutuksen merkeissä ja sitten tuli eri tanssikuvioita mukaan, väliin heitettiin soololiikkeitä ja loppuun saatiin akrobatiaa. Otetaan mielikuvaharjoitus: raavas irokeesirastatukkainen mies tiukoissa leopardilegginseissä tekee spagaatteja joka suuntaan ja se on sittenkin ihailtavan ja kovan näköinen. Sen minä näin tänään! Eräs nainen teki niin uskomattoman liikkeen, että...vau. Tätä on vaikea selittää ja ehkä menee kaksimieliseksikin, mutta yrittänyttä ei laiteta. Hän oli siis kyykyssä ja takapuolensa oli jalkojensa viivalla ja lähes kosketti maata ja jotenkin hän onnistui hinkkaamaan itseään neljä metriä eteenpäin. Ja tietenkään en tänään ottanut kameraa mukaan, hieno homma. Tässä illassa oli mielestäni selkeästi ainesta African spiritiksi, ja olen onnellinen päästyäni näkemään ja kokemaan sen.
Hyviä öitä toivottaa
Afia (ghanalainen nimeni, koska olen syntynyt perjantaina)
P.S. Sanonta "yrittänyttä ei laiteta" tarkoittaa sitä, että henkilöä, joka on yrittänyt, ei moitita tai rangaista.
P.P.S. Tein yhteishaun! Minusta tulee sosiaalipoliitikkotaidehistorioitsijakirjallisuudenasiantuntijajohdonassistenttiympäristösuunnittelijakestäväkehittäjä. Hyvällä onnella ja lukutahdilla. Enimmäkseen kai onnella.
Mulla loppuu nettiaika huomenna, enkä ole varma, tulenko ostamaan lisää ja jos niin teen, milloinkohan ehtisin. Muutenkin on postauksia(inhoan tätä sanaa, muita vaihtoehtoja?) ja sähköposteja tullut kovin harvoin eli periaatteessa ei muutosta aikatauluun. Äiti (ja muut asianomaiset), äl(kä)ä siis halje(tko) huolesta, jos minusta ei kuulu vähään aikaan. Oon viime aikoina ollut hirveän netti- ja siivoushulluuden riivaamana. Orjallisesti käyn läpi kaikki Iltalehti.fi:n viihdeuutiset ja nyt tiedän, että Lindsay Lohan valehteli olevansa raskaana, se ruoja. Tiedän myös, että Olivia Palermo on chic, ja että nyt tulee sota. En tosin ole varma, minkä maiden välillä vai onko peräti kolmas maailmansota, mutta ainakin Pohjois-Korealla on näppinsä pelissä. Sitä en tosin saanut selville viihdeuutisista, olisikin ollut aika vinkeää.
Siivoushulluus ei ole lähtöisin itsestäni, miten ikimaailmassa voisikaan olla. Se tuli korkeammalta taholta... Nyt meillä on kolmen viikon loma ennen uuden lukukauden alkua, mutta koska tulin tänne vapaaehtoistöihin, en syventämään Kambodzhan rusketusta, jota ei ole, olen viime päivät siivonnut askartelukaappeja. Tulipa kaamea virke. Kolme päivää meni kolmen kaapin siivoamiseen, enkä vieläkään ole valmis. Niille, jotka erehtyvät ihmettelemään tätä, selitykseksi: en siivoa koskaan, mutta jos kerran on pakko niin se tehdään kunnolla, hyvin perusteellisesti, liiankin tunnontarkasti. Niin että lopulta kaikkien hermot ovat riekaleina. Luulen, että pidän luennon opettajille, kun he palaavat lomalta. Luennon aiheina ovat "Kuinka pestä siveltimet öljyvärin jäljiltä" ja "Siisteys ja järjestys helpottaa elämää ja creativity-tuntien pitämistä". Ehkä myös vetoan tunteisiin selostamalla, kuinka hiki huivissa puunasin joka ikistä vesivärinappia sekä lajittelin helmet isoihin ja pieniin sekä silitettäviin.
Nyt te varmaan pohditte, puhunko tosiaan Afrikan hengestä...enpäs puhukaan.
Nyt puhun. Hehehehhe. Tänään oli erittäin mukava päivä, koska sain ahmia täytekakkua, jossa ei ollut täytettä, Pringles-sipsejä, pääsiäisrakeita ja Snickersiä. Hyvää synttäriä vielä kerran, asianomainen. Illalla lähdettiin Kokrobiten rannalle kulttuuri-iltamiin, ja itse asiassa hangatessani hyttysmyrkkyä eienää-karvasääriini ajattelin, että olisi niin mukava jäädä ja torkkua Dostojevski seuranani. Onneksi lähdin kuitenkin mukaan! Parhaimpia iltojani täällä! Show oli ihan uskomaton, oli koko ajan "vautsi"-olo. Välillä meni jopa "VAUTSIVAUHÄRREGYYD":iin ja välillä oli sellainen fiilis "...meillä on tanhua ja teillä on tota". Alkuun oli enimmäkseen musisointia rummutuksen merkeissä ja sitten tuli eri tanssikuvioita mukaan, väliin heitettiin soololiikkeitä ja loppuun saatiin akrobatiaa. Otetaan mielikuvaharjoitus: raavas irokeesirastatukkainen mies tiukoissa leopardilegginseissä tekee spagaatteja joka suuntaan ja se on sittenkin ihailtavan ja kovan näköinen. Sen minä näin tänään! Eräs nainen teki niin uskomattoman liikkeen, että...vau. Tätä on vaikea selittää ja ehkä menee kaksimieliseksikin, mutta yrittänyttä ei laiteta. Hän oli siis kyykyssä ja takapuolensa oli jalkojensa viivalla ja lähes kosketti maata ja jotenkin hän onnistui hinkkaamaan itseään neljä metriä eteenpäin. Ja tietenkään en tänään ottanut kameraa mukaan, hieno homma. Tässä illassa oli mielestäni selkeästi ainesta African spiritiksi, ja olen onnellinen päästyäni näkemään ja kokemaan sen.
Hyviä öitä toivottaa
Afia (ghanalainen nimeni, koska olen syntynyt perjantaina)
P.S. Sanonta "yrittänyttä ei laiteta" tarkoittaa sitä, että henkilöä, joka on yrittänyt, ei moitita tai rangaista.
P.P.S. Tein yhteishaun! Minusta tulee sosiaalipoliitikkotaidehistorioitsijakirjallisuudenasiantuntijajohdonassistenttiympäristösuunnittelijakestäväkehittäjä. Hyvällä onnella ja lukutahdilla. Enimmäkseen kai onnella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)