Uutta kamaa pukkaa!

Tosiaan, jotkut ehkä huomaavat, että päätin vihdoin tehdä jotakin bloginpahaselleni. Vaihdoin nimenkin! Ennen se oli Lankesin ihan vain siksi, että sorruin kirjoittamaan blogia, vaikka koetin olla pitkään mahdollisimman vanhanaikainen. Nyt se on Bittersweet Symphony suomeksi, koska se kuvaa mielentilaani aika hyvin ja asennoitumistani elämään yleensäkin. Että se on katkeransuloista sinfoniaa. Wikipedian, tuon nykyajan Raamatun mukaan sinfonia tarkoittaa laajaa orkesterisävellystä. Orkesterissahan on vaikka mitä soittimia ja muuta kamaa. Näin kuuron silmään orkesteri vaikuttaa varsin porvarilliselta sekamelskalta silloin kun soittajat asettuvat paikoilleen, mutta sitten juuri ennen h-hetkeä kaikki on järjestyksessä. Kun se alkaa, kaikki on niin kaunista ja selkeää. Ilmeisestikin tulee bonuksena nättiä musiikkia.

Bitter Sweet Symphony on myös erittäin kuuluisa kappale, josta poimin lempikohtiani:

No change, I can change, I can change, I can change

But I'm here in my mold, I am here in my mold
But I'm a million different people from one day to the next
I can't change my mold, no, no, no, no, no

I can't change, I can't change

'Cause it's a bittersweet symphony, this life

Try to make ends meet, try to find some money then you die

I'll take you down the only road I've ever been down

You know the one that takes you to the places

Where all the veins meet, yeah

Minä myöskin pidän sitruunasta valtavan paljon, niin paljon, että ollessani karkkilakossa yläasteella ystäväni tarjosi toisille karkkia ja minulle osti kokonaisen sitruunan.

Katkeransuloisin terveisin,

Aino

P.S. Biisi on the Verven, josta en ole koskaan kuullutkaan
P.P.S. Kirjoitin kirjeen lapsiasiavaltuutetulle, kylläpä on kansalaisaktiivinen olo. Siitä lisää seuraavassa postauksessa, ehkä
P.P.P.S. Shangri-La sijaitsee jossakin tuolla vuorten uumenissa, ehkä