Yritän ajatella, että tämä kyseinen majapaikkani on kotini seuraavat kaksi kuukautta, enkä ole vain vierailemassa...mutta se on hemmetin vaikeaa kun näköala viettää alas hiekkarannalle ja merelle ja kookospalmuille ja mutkitteleville joille ja punahiekkaisille teille. Vähän erilaiset maisemat kuin Suomen kotini sisäpihalla, jossa on roskiksia enimmäkseen ja 2796 pyörää lumen alla. Tänään oli päivälliseksi perunamuusia ja lihamureketta sekä suppilovahverokastiketta, joista viimeisimmän jätin suosiolla pois. You know, nirsoilu on mun juttu. Eilen taas paistettiin lettuja, mm. Nyt on ollut sähköt päällä yllättävän pitkään jo, ehkä pari tuntia. Luultavasti viikon ennätys. Tänään oli myös mun eka biitsipäivä ja kuvittelin Kambodzhasta saadun (olemattoman) pohjarusketuksen toimivan aurinkosuojana. HAH, sanon mä nyt jälkikäteen. Läträsin kyllä äidin neuvoille uskollisena aurinkovoidetta välillä, mutta kotiin palattuani totesin, että onpa punainen nenä jälleen kerran. Liiankin tuttu näky Kambodzhasta...
Kuulemma ei ole asiaa Suomeen, ellen ole ruskettunut. Luulen että menen Hki-Vantaan kentältä lähimmälle solariumille pariksi tunniksi. Lets see kuolenko melanoomaan. Pari epäilyttävän näköistä luomea on löytynyt kyllä...ai niin ensi viikolla tosiaan alkaa amk- ja yo-haku ja olen yllättäen edelleen hukassa. Tänään kun biitsillä kieriskellessä havahduin siihen, että ensi syksynä mahdollisesti istun luokassa opiskelijana enkä avustajana, iski pieni järkytys ja ahdistus. Muutan tänne pysyvästi ja alan myydä korviksia ja nilkkakoruja Ghanan väreissä niin kuin eräs kalifornialaisrouva, jonka tapasimme tänään rannalla. Hän on asunut täällä 25 vuotta ja sen totisesti näkee hänen ihostaan. Erityisesti dekolteesta.
Kärsikää paleltumista, minä kärsin mm. auringonpistoksesta, malariasta ja lämpöhalvauksesta.
Rakkaudella,
Petteri Punakuono
Wow. Tätä lukiessani suorastaan mykistyin maailmantuskastasi, vanhasta sielustasi ja todella terävästä sanan säilästä. Vailla ivan tai sarkasmin häivääkään. Tässä on paljon hienoa asiaa, jotka pistivät miettimään. Pahoittelen, etten syksyllä kuunnellut sinua kunnolla, kun yritit kertoa miten surkeasti asiat on koulussa ja niin edespäin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Toivotaan että niillä lapsilla on edessään loistava tulevaisuus. Siellä Afrikassa näkyy asiat olevan hyvin, ja ainahan voi pitää toisenkin välivuoden (kuten allekirjoittanut teki, tosin vastoin tahtoaan ja etukäteen panikoiden). Varo dekolteetasi ja pysy terveenä.
VastaaPoistaPS: Minunkin opettajani väitti, että mitali kirjoitetaan "mitalli". Onneksi en uskonut.
PPS: Jos saan sähköpostiosoitteesi, pääset lukemaan erittäin salaista blogiani ;)
PPPS: Huomasin että kutsuit minua ystäväksi! Tosin huutomerkin kera, mutta ehkä se ajan myötä jää pois :D